Poliittisesti epäkorrekti Totuus loukkaa

Toisten virheet matkitaan

70 luvun Antwerpen ja Bryssel ovat saavuttanut suomalaisia kasvukeskuksia, vajaa viidenkymmenen vuoden ja pari sukupolven myöhemmin ovat Antwerpenissa ja Brysselissä sotilaat kadulla takaamassa yleistä turvallisuutta.


Sikäläiset olivat myös keskittyneet kitkemään vihapuheet ja raiskaavat belgialaisetkin, nyt korjaavat sadon.

 

Pääasia ovat tietysti talouskasvu ja kansainväliset velvoitteet.

 

Muutama tyttölapsi voi ihan hyvin uhraa näiden ihanteiden takia, etenkin kun nämä seksuaalisen väkivallan uhrit eivät ole edes kuuluisuuksia.

 Metoo kohut kuplivat ns. sivistyneistön ja akateemisen kuplan sisällä, tähän tietysti voisi sanoa raiskaa se parempaa väkikin. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän johannasirenkaplas kuva
Johanna Sirén-Kaplas

Kävin Antwerpenissä ja Brysselissä ensimmäisen kerran 80-luvun alkupuolella, joskus v.1983.

Vaikka Antwerpen on vilkas satamakaupunki ja yksi merikuljetusten solmukohtia, onnistuin osumaan sellaiseen kohtaan kaupunkia, joka vaikutti suorastaan idylliseltä – luultavasti hollantilainen ystäväni halusi esitellä minulle nimenomaan Antwerpenin vanhan kaupungin.

Minkäänlaista aseistettua poliisivartiointia ei tuolloin ollut näkyvillä vaan kadut vaikuttivat rauhallisilta ja viihtyisiltä.

Brysselistä puolestaan en oikein saanut minkäänlaista otetta tuolla kertaa.

Sen sijaan 20 vuotta myöhemmin v.2008 uneliaalta vaikuttanut Brysseli oli muuttunut jättikokoiseksi rakennustyömaaksi. Vanhoja rakennuksia näytettiin restauroitavan vauhdilla. Hissiyhtiö Koneen huoltoautoja näin useammankin kerran kadunvarteen parkkeerattuna. EU:n rakennukset paistattelivat modernissa loistossaan ja niiden sisällä "rataa" eli käytäviä riitti kilometritolkulla. – Raha oli tullut kaupunkiin.

Jokseenkin paikka muistutti entistä Karl-Marx-Stadtia eli nykyistä Chemnitziä siinä tilassa, jossa olin nähnyt sen v.2002 mp-reissulla (Hki–Karlovy Vary–Insbruck–Montreaux jne.)

Tuona nimenomaisena vuonna 2008 monista asuinrakennuksten ikkunoista Brysselissä roikkui myös lippuja. Niiden merkitys liittyi hallituksen kokoamiseen. Belgiassa ei oltu saatu muodostettua hallitusta.

"Vuonna 2001 tehdyn viidennen valtiomuotouudistuksen jälkeen, jolloin alueille annettiin lisää taloudellista valtaa ja mm. verotusoikeuksia, Belgian poliittinen tilanne oli varsin vakaa vuoteen 2007 saakka jolloin paine Flanderin suunnalta entistä laajempaan vallan siirtoon alueille sekä erimielisyydet ns. Bryssel-Halle-Vilvoorde äänestysalueen järjestelyistä, kärjistyivät liittovaltion parlamenttivaaleissa. Flanderilainen flaamien kristillisdemokraattinen puolue CD&V sekä sitä tukeneet separatistiset puolueet New Flemish Alliance eli N-VA ja Vlaams Belang voittivat vaalit vaatien uutta valtiomuotouudistusta. Vaikeat hallitusneuvottelut kestivät 194 päivää kunnes hallitus saatiin muodostettua. Liberaali Guy Verhofstadtin tilalle, joka oli johtanut maata yhtäjaksoisesti vuodesta 1999 saakka, pääministeriksi nousi CD&V:n johtaja Yves Leterme. Hallituksessa oli mukana muista Flanderin puolueista ainoastaan liberaalidemokraatit ja ranskankielisen Vallonian puolueista oikeistoliberaali reformipuolue, sosialistipuolue sekä keskustalainen humanistipuolue. Johtuen Vallonian puolueiden vastustuksesta hallitus ei sitoutunut uuden valtiomuotouudistuksen tekemiseen. Flanderin itsenäistymistä ajava N-VA jäi tästä syystä hallituksesta pois. Johtuen hallituksen sisäisistä kiistoista ja syksyllä 2008 ilmenneestä pääministerin sekaantumisesta sijoitusyhtiö Fortisin toimintaan talouskriisin alla, Letermen ensimmäinen hallitus jäi lyhytikäiseksi ja erosi ennen vuoden loppua."

http://janneriitakorpi1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1...

Ranskaan lähdin interrailille v.1987. Viime hetkellä ennen lähtöä ystävä muistutti, että maassa on viisumipakko. Ehdin hommata viisumin ennen lähtöä. Viisumipakko johtui vuoden 1986 terroriteoista, sillä Ranskassa kuohui jo tuolloin:

"14. syyskuuta [1986] Pariisissa tapahtui viisi terroritekoa, jotka pakottivat Ranskan hallituksen säätämään viisumipakon kaikista maista paitsi EEC- ja EFTA-maista. Noin kymmenkunta ihmistä kuoli ja pari sataa loukkaantui. 8. syyskuuta Pariisin kaupungintalon luona räjähti pommi, jossa kuoli yksi ihminen ja loukkaantui 15. Kaupungintalolla sijaitsi pääministeri Jacques Chiracin virka-asunto ja toimisto. Räjähdyspanos oli kaupungintalon kellarissa olevassa postitoimistossa. 13. syyskuuta räjähti pommi La Défenseissä olevassa Casino-nimisen supermarketin ravintolassa. Ravintolassa oli noin tuhat asiakasta, joista 43 loukkaantui. Seuraavana päivänä suoritettiin attentaatti Renaultin pubissa Champs-Élysées’llä, yksi poliisi kuoli. Seuraavana päivänä pommi-isku tapahtui poliisin päämajalla Notre Damen lähellä, jossa loukkaantui 50 ihmistä. 17. syyskuuta tapahtui verisin isku koko Ranskan siihen astisessa historiassa. Tehokas pommi räjähti ruuhka-aikana pienessä myymälässä Rue de Rennesissä lähellä Tatin tavarataloa Montparnassella. 7 ihmistä kuoli ja 50 loukkaantui. Rue de Rennes näytti sotanäyttämöltä. Iranilaismielinen ääri-islamistinen Fouad Ali Saleh -niminen terroristijärjestö otti vastuun teosta. 18. päivänä Ranskan sotilasattasea surmattiin Beirutissa."

https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_terrori-isk...

Olet oikeassa, Freddy, talouskasvun vuoksi ollaan valmiita uhraamaan kansallista turvallisuutta, myös Suomessa, eivätkä uutiset toisista EU-maista näytä tuovan muutosta tähän.

Toimituksen poiminnat